Jokainen väritys on piirretty
Todellinen väritys on suunnittelijan piirros, jonka maalaamo ruiskuttaa koneeseen, ja yksi lentoyhtiö kantaa sitä jokaisessa tyypissä eri tavoin. Boeing 737:n runko on lyhyempi ja pystyvakaaja pienempi kuin 787:n, joten nimen, raidan ja pyrstön tunnuksen on sijoituttava kummassakin eri kohtaan.
Nopea tapa olisi liimata valokuva malliin. Mutta valokuvassa on heijastuksia, varjoja ja sen ottokulma, ja kääntyvässä mallissa se näyttää väärältä. Siksi jokainen väritys on piirretty: sivuraidat, pyrstö, nimet, moottorien värit, vatsan väri. Piirrämme sen todellisista valokuvista molemmilta puolilta ja pidämme sitä sitten taas niitä vasten. Valokuva on silmän apu, ei koskaan malliin liimattu kuva. Tyypillinen väritys vie alle kilotavun eikä mikään saa viedä kahta enempää, suunnilleen yhtä paljon kuin kaksi tämän tekstin kappaletta.
Nimet veivät eniten aikaa. Nimellä on rungossa oma paikkansa jokaisessa tyypissä: heti ohjaamon takana, ikkunarivin yläpuolella eikä koskaan sen poikki. Sen korkeus annetaan metreinä, sellaisena kuin se maalataan, ja kun lentoyhtiö maalaa sen joihinkin tyyppeihin isompana, ne tyypit saavat oman korjauksensa. Laajarunkokoneessa, jolla ei ole tällaista korjausta, nimi kasvaa rungon korkeuden mukana, jotta se ei huku isoon koneeseen. Kirjasin on yksinkertaistuksemme: kunkin lentoyhtiön oman kirjasintyypin sijaan nimi on ladottu jollakin muutamasta yleisestä kirjasintyypistä, groteskilla, antiikvalla tai kursiivilla, sillä, joka on lähimpänä. Kun lentoyhtiö kirjoittaa nimensä kahdella kirjoitusjärjestelmällä, molemmat ovat mukana samassa järjestyksessä kuin koneessa.
Yksi asia puuttuu tarkoituksella: rekisteritunnus rungon takaosassa. Yksi piirros kattaa koko laivaston, ja jos jokaisessa lentoyhtiön Boeingissa olisi sama rekisteritunnus, kuva valehtelisi.


Kaukolentokoneessa nimellä on tilaa hengittää. China Eastern kirjoittaa sen A330:een englanniksi ja kiinalaisin merkein rinnakkain, ja piirroksessamme molemmat kirjoitusjärjestelmät ovat siellä, missä ne ovat koneessakin, ja pyrstön pääskynen katsoo kummallakin puolella oikeaan suuntaan. Merkit ovat todellisia ääriviivoja avoimesta kirjasintyypistä, tallennettuina sovellukseen muotoina, joten ne näyttävät samalta jokaisella laitteella riippumatta siitä, mitä fontteja siihen on asennettu.


Vasen kylki, oikea kylki
Todellisessa koneessa maalaus ei ole peilikuva. Nimet luetaan molemmilla puolilla vasemmalta oikealle, kun taas jokaisella linnulla on oma logiikkansa. Turkish Airlinesin hanhi lentää molemmilla puolilla eteenpäin. Japan Airlinesin kurki on molemmilla puolilla sama kuva, joten toisella puolella se katsoo eteen ja toisella taakse. Piirroksessamme jokainen symboli noudattaa samaa sääntöä kuin todellisessa koneessa, molempien puolten valokuvista tarkistettuna. Raidat ja linnut, jotka lentoyhtiö peilaa, peilataan, nimiä ja numeroita ei koskaan.
Saman tunnuksen on sovittava jokaiseen tyyppiin. Ympyrä hanhineen istuu mukavasti A350:n korkeassa pystyvakaajassa, mutta Boeing 737:n pienemmässä se valuisi johtoreunan yli, joten siinä se on pienempi ja alempana. Southwestin keltaisen ja punaisen raidan on jatkuttava rungosta pyrstöön niin lyhyessä 737-700:ssa kuin pidemmässä 737 MAX:ssa. Ja IndiGon nimet ATR-potkuriturbiinikoneessa mahtuvat vain ohjaamon ja potkurin väliin, jossa lavat eivät peitä niitä kummallakaan puolella.
Aurinko, tähdet, kruunu, setri ja palmu Lähi-idän ja Afrikan lentoyhtiöiden pystyvakaajissa ovat yksinkertaistettuja vektorimuotoja, ei koskaan kopioitu logo. Ja joskus pyrstö ei tarvitse muuta kuin kirjaimia, kunhan ne ovat oikein. SAS:lla on nimensä matalalla ja suurena pystyvakaajassa, hieman eteenpäin kallistettuna, valkoisena syvänsinisellä, ja niin se nyt on meidänkin koneissamme.


Azul maalaa pyrstöönsä värillisistä ruuduista koostuvan Brasilian kartan ja pystyvakaajan jättöreunaan ohuen keltavihreän viivan. Kartta on armoton: käännä se väärin päin, niin jokainen brasilialainen näkee sen heti. Meidän kartassamme kaksi vihreää ruutua on ylhäällä, pullistuma vasemmalla ja kärki alhaalla, molemmilla puolilla.


Miten mallit kasvoivat
Ensimmäiset mallit olivat juuri ja juuri enemmän kuin siivekäs putki. Kierros kierrokselta ne saivat todelliset nokat, jotka mitattiin koneperheittäin valmistajien mitoitetuista piirustuksista, ohjaamon ikkunat muotona, moottorit puhaltimineen, potkurit lapoineen ja laskutelineet oikealla pyörämäärällä.
A380 sai kaksi täyttä ikkunariviä, 747 kyttyränsä, Chinook kaksi roottoria ja C-5 sen valtavan siiven, joka sillä todella on. Helikopterien roottorit pyörivät niin kuin valmistaja ne rakentaa: ylhäältä katsottuna Airbusin helikopterin roottori pyörii myötäpäivään ja amerikkalaisen toiseen suuntaan. Cessnan tuulilasi peittää koko hytin etuosan, ja kuten jokainen ikkuna jokaisessa mallissa, se oli tuolloin umpinaista tummaa lasia, jonka läpi ei näkynyt mitään. Nykyään ensimmäisillä tyypeillä on kirkas lasi ja sen takana hytti, kuten jakso Kuka istuu lasin takana kertoo.
Lokakuun alussa kokonainen joukko tyyppejä sai uuden rungon, kukin valmistajan omista piirustuksista piirrettynä: A220, ATR 42 ja 72, A330, A350 sekä Boeing 747- ja 767-perheet. 747:llä on kyttyränsä yläkannen ikkunoineen, ATR:llä yläsiipi ja päälaskutelineet kylkien koteloissa, A350:llä kaarevat siivenkärjet. Todellisen koneen valokuvan vieressä ääriviiva täsmää.


Kuusi uusista rungoista, kukin todellisen koneen saman kyljen valokuvan vieressä. Niiden väritykset ovat myös meidän.
A220-300 · Air Canada


ATR 72-600 · SAS


A330-900 · TAP Air Portugal


A350-900 · Singapore Airlines


747-8 · Korean Air


767-300F · UPS


Yhdeksän lentoa kymmenestä
Syyskuun lopussa 243 konetyypillä oli yksityiskohtainen 3D-malli, ja yhdessä ne kattoivat noin yhdeksän lentoa kymmenestä. Loitonna kauas, niin yksinkertaisempi malli ottaa vallan, mutta se ottaa värinsä samasta värityksestä, joten kone ei koskaan vaihda väriä, kun siirryt siitä kauemmas.
Pelkästään Lähi-idässä, Turkissa ja Afrikassa omassa värityksessään näytettävien lentojen osuus nousi yhdellä kierroksella 37,8 prosentista 92 prosenttiin. Eikä kutsutunnus aina kerro, kenen värejä kone kantaa. Yhdysvaltojen alueelliset lentoyhtiöt lentävät suurten kumppaniensa väreissä: SkyWest lentää useammalle niistä ja saa sen värityksen, jolle se lentää useimmin, United Expressin, kun taas Republic lentää American Eaglena. Leasing ja sisaryhtiöt toimivat samoin, joten väritys seuraa konetta eikä kutsutunnusta.
Jotkin pyrstöt jätämme tarkoituksella pelkistetyiksi. Alaska Airlinesin pyrstössä on alaskalaisen alkuperäiskansaan kuuluvan miehen kasvot, Aeroméxicolla kotkasoturi ja Frontierilla jokaisessa koneessa eri eläin. Emme piirrä ihmisiä tai muotokuvia, joten näissä pyrstöissä on vain lentoyhtiön värit.
Japan Airlinesin kurki on pyrstön molemmilla puolilla sama kuva, joten toisella puolella se katsoo taakse. Malleissamme myös.
