Drooni esittäytyy
Kartalla näkyvällä lentokoneella on transponderi, joka kertoo, kuka se on ja minne se lentää. Drooneilla ei pitkään ollut mitään vastaavaa. Tammikuusta 2024 lähtien Euroopan unioni on kuitenkin vaatinut, että C1–C3-luokkamerkinnällä varustettu drooni lähettää lennon aikana oman tunnisteensa ja sijaintinsa. Sitä kutsutaan nimellä Remote ID, ja Yhdysvalloissa vastaavaa sääntöä on valvottu saman vuoden maaliskuusta.
Se ei kulje minkään erityisen verkon kautta. Drooni käyttää Bluetoothia tai Wi-Fiä, samoja radioita, jotka kaikilla on taskussaan, ja noin kerran sekunnissa se sanoo: tämä on sarjanumeroni, tämä on operaattorini rekisteröintinumero, tässä olen, näin korkealla, näin nopeasti, tähän suuntaan. Ja tässä seisoo lentäjä, tai tästä paikasta nousin.
Sen kuulee aidan vieressä oleva puhelin, ja niin kuulee katolla oleva vastaanotinkin. Ei vain kovin kaukaa: Bluetooth ei ole kymmenien kilometrien radio. Joka haluaa nähdä kylänsä yllä lentävät droonit, tarvitsee antennin lähelle.
Lähettämiseen on kuitenkin useampi tapa. Tekninen standardi tuntee neljä: vanhemman Bluetooth 4:n, pitkän kantaman Bluetooth 5:n, Wi-Fi beaconin ja Wi-Fi NAN:n. Eurooppalainen standardi ei hyväksy vanhempaa Bluetoothia ainoaksi reitiksi, joten vain sitä kuunteleva vastaanotin voi jättää droonin kokonaan huomaamatta, vaikka se lentäisi aivan sen yllä. Siksi meidän vastaanottimemme osaa kuunnella kaikkia neljää.
Pieni tietokone ikkunan vieressä
Vastaanotin on Raspberry Pi, korttipakan kokoinen tietokone. Siinä on sisäänrakennettu Bluetooth. Useimmat droonit Euroopassa lähettävät kuitenkin Wi-Fin tai pitkän kantaman Bluetooth 5:n kautta, joten lisäät yhden USB-Wi-Fi-sovittimen; ilman sitä asema kuulee vain Bluetoothia, mutta sen voi ottaa käyttöön heti ja hankkia sovittimen myöhemmin.
Kirjoitimme vastaanottimen ohjelmiston itse standardin pohjalta, ja se asentuu yhdellä komennolla. Heti asennuksen jälkeen se kertoo, mihin laitteistosi oikeasti pystyy: mikä Bluetooth-versio sinulla on, riittääkö se pitkään kantamaan ja mitä kaistoja Wi-Fi-sovitin kuuntelee. Useimmat eivät tiedä sitä tietokoneestaan, eikä heidän tarvitsekaan.
Ajattelimme myös asioita, joilla ei ole mitään tekemistä droonien kanssa. Liitäntää, jonka kautta tietokone pääsee internetiin, vastaanotin ei koskaan vaihda eikä viritä uudelleen, joten kukaan ei katkaise omaa yhteyttään. Jos samalla tietokoneella pyörii jo toinen drooniohjelma, meidän ohjelmamme ei kilpaile sen kanssa radiosta vaan kuuntelee rinnalla. Eikä sen omissa lokeissa ole sarjanumeroita tai droonien sijainteja, vain määriä ja aikoja.
Kuunteleeko vastaanotin hyvin, näkyy työpöydältä. Vastaanottimen kunto kertoo sanoin, kuuleeko asema juuri nyt drooneja, kuunteleeko se vain vai onko se hiljentynyt. Hiljaisuus sinänsä ei ole vika, droonit eivät lennä koko ajan. Siksi työpöytä vertaa tämän päivän hiljaisuutta siihen, kuinka pitkiä lentojen väliset tauot viikon aikana yleensä ovat, ja vasta kun hiljaisuus on tavallista pidempi, se sanoo aseman hiljentyneen. Verkosta poissa oleva asema näytetään erikseen, jotta sitä ei sekoiteta siihen, ettei kukaan lennä.
Sen vieressä on viikko numeroina: lennot päivittäin, kellonajat, jolloin lennetään, ja montako viestiä kunakin päivänä tuli minkäkin radioreitin kautta. Siitä näkee, kannattiko Wi-Fi-sovitin.
Työpöytä, jonka vain sinä näet
Mitä tahansa asema saa kiinni, sen näkee map.flightsissa vain sen omistaja. Eivät muut käyttäjät eivätkä kartan kävijät. Drooneista ei tule mitään julkiseksi: ei karttaa, ei sarjanumeroa, ei sijaintia. Omistaja näkee kaiken, koska hänen oma vastaanottimensa sen purki, ja vain sen: kun toinen asema kuulee saman droonin, sen tallenne ei koskaan valu omistajan näkymään.
Ylimpänä on Juuri nyt, 3D-kartta drooneista, jotka asema on kuullut viimeisen kahden minuutin aikana. Kukin leijuu korkeudellaan maahan ulottuvien ohuiden viivojen varassa, joten näet heti, minkä kohdan yllä se on ja kuinka korkealla. Lentäjän piirrämme nuppineulana, jonka ympärillä on rengas, ja lentäjän ja droonin välillä kulkee viiva mitattuine etäisyyksineen. Tunteja sitten kuullut droonit jäävät kartalle pisteeksi viimeiseen sijaintiinsa, väritettyinä sen mukaan, kuinka kauan siitä on.
Sen alla ovat päivän lennot: montako, montako eri droonia, korkein ja pisin lento sekä aikajana, jolla jokaisella droonilla on oma värinsä. Toista koko päivä -painike pyörittää kaikki päivän lennot kerralla yhdessä 3D-näkymässä kymmenen, kuusikymmentä tai kolmesataa kertaa nopeammin. Lentojen väliset hiljaiset jaksot ohitetaan, joten koko päivä aseman yllä menee ohi muutamassa minuutissa, ja kun kaksi droonia lensi yhtä aikaa, kumpikin lentää omassa värissään.
Sarjanumerosta näemme valmistajan. Mallia emme siitä arvaa: ei ole julkista, selkeästi lisensoitua taulukkoa, joka sen kertoisi, joten droonin vieressä näytämme vain sen, mitä se itse lähetti itsestään.
Asema voi myös vaihtaa omistajaa. Uusi omistaja näkee silloin vain sen, mitä asema sai kiinni siitä hetkestä, kun siitä tuli hänen; edellisen omistajan lennot pysyvät piilossa. Eikä jokainen tallenne ole todellinen lento. Sellainen, johon mikään todellinen drooni ei pystyisi – korkeus hyppii nopeammin kuin mikään multikopteri voi nousta, tai kone kaartelee ympäri pidempään kuin akku kestää – merkitään työpöydällä epäuskottavaksi, eikä se kelpaa päivän ennätyksiin. Mitään ei poisteta.
Yksi lento osiin purettuna
Napsauta lentoa, niin se avautuu omalle sivulleen: reitti 3D:nä maahan ulottuvan verhon kera, soitin ja lennon hetket. Nousu, korkein kohta, nopein osuus, kauimmainen kohta lentäjästä ja tallenteen loppu. Näppäimet 1–5 lennättävät kameran suoraan niihin. Pysäytetty lento muistaa ajan osoitteessaan, joten tallennettu linkki avaa seuraavalla kerralla juuri sen sekunnin.
Kartan alla on barogrammi, korkeus maastosta koko lennon ajalta, ja siinä katkoviiva 120 metrin kohdalla. Se on avoimen kategorian raja, ja useimmat droonit lentävät siinä kategoriassa. Viiva on vain viitteeksi: toisessa kategoriassa tai korkean esteen yllä drooni saa nousta korkeammalle, eikä asema voi päätellä sitä lähetyksestä. Siksi viiva ei työpöydällämme syytä ketään mistään.
Drooni ilmoittaa useamman kuin yhden korkeuden, eikä mikään niistä ole korkeus sen alla olevasta maasta. GPS-korkeus mitataan maapallon matemaattisesta muodosta, barometrinen muuttuu sään mukana, ja viimeisen drooni laskee paikasta, josta se nousi. Mäen yllä mikä tahansa niistä voi heittää kymmeniä metrejä. Siksi laskemme korkeuden maastosta omasta maaston korkeusmallistamme ja piirrämme ilmoitetun sen viereen ohuena viivana. Emme koskaan sekoita niitä.
Reitin voi näyttää myös yksittäisten viestien pisteinä, väritettyinä korkeuden maastosta tai nopeuden mukaan. Niistä näkee, missä viestejä puuttui, missä drooni leijui paikallaan ja missä se kiihdytti. Ja kamera voi seurata droonia, lentää sen perässä tai katsoa lentäjän silmin ylös siitä, missä hän seisoi, kohti droonia.
Koko päivä asemasi yllä menee ohi muutamassa minuutissa: lentojen väliset hiljaiset jaksot ohitetaan, ja yhtä aikaa lentäneet droonit lentävät kukin omassa värissään.